Yrittäjän työttömyysturva

Yrittäjän työttömyysturva on usein puutteellisesti järjestetty, vaikka yrittäjilläkin on mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Vain noin 8 % yrittäjistä maksaa vapaaehtoista työttömyyskassamaksua.

Yrittäjän työttömyyskassamaksu on 5.800-25.000 euron työtulosta 3,3 % vuodessa (2003) ja ylimenevästä osasta 2 %.

Kassamaksuja yrittäjän on suoriettava vähintään 2 vuotta ennen työttömyysjaksoa saadakseen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Yrittäjän tulee mainittuna aikana olla 24 päätoimisena yrittäjänä ja hänellä tulee olla koko ajan voimassa yrittäjäeläkevakuutus vähintään 8520 euron suuruisella työtulolla (v 2003).  Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perusosasta (23,02 euroa v. 2003) ja työtulon perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Omavastuuaika työttömyyden alkaessa on 7 päivää. Yrittäjä on työtön silloin, kun yritystoiminta on todistettavasti loppunut. Työttömyyspäivärahaa maksetaan 5 arkipäivältä viikossa. Työttömyysturvan enimmäisaika on 500 työttömyyspäivää. Alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille maksetaan lapsikorotusta.

Yrittäjiä hyväksyviä työttömyyskassoja ovat 

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) ja

Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa (SYT).

Suomalaisten sanotaan olevan parhaimmillaan kovissa paikoissa. Liika on kuitenkin liikaa.

“Juhlapuheissa yrittäjyyteen kannustaminen tarkoittaa kääntäen kannustamista suurempaan riskinottoon. Onko yhteiskuntamme sallivampi hyväksymään myös epäonnistumisia tai konkursseja 2010-luvulla, jolloin taloudellista toimeliaisuutta tarvitaan kaikissa elinkeinoelämän sektoreissa entistä enemmän?

Espoolainen ylivelkaantuneita auttava Kaski-ryhmä ry joutui keskeyttämään toimintansa viime keväänä julkisen rahoituksen päätyttyä. Toiminta käynnistyy nyt uudelleen Boardman 2020 –verkoston keräämän tuen avulla. Vetoamme sinuun, tule mukaan auttamaan, jotta ryhmän toiminta voi jatkua!

Helsingin Sanomissa 1. elokuuta ilmestynyt artikkeli ryhmän toiminnasta ja rahoitusvaikeuksista herätti Boardman 2020 –verkoston kasvuyrittäjät toimimaan. Mielestämme ’90-luvun pankkikriisistä noustiin liian kovalla hinnalla: 30 000 pienyrittäjää teki konkurssin ja edelleen noin 70 000 suomalaista on ylivelkaantunut sen tuloksena.

Kaskislaiset ovat auttaneet noin tuhatta ylivelkaantunutta, ja kaikkiaan noin 50 miljoonan euron velat on selvitetty. Ylivelkaantuneita auttavia kunnallisia velkaneuvojia on Suomessa noin sata. Jonot heidän vastaanotoilleen ovat kuukausien mittaisia.

— Takasin veljeni kahden maalifirman lainat 1990-luvun alussa. Kun yritykset laman aikana menivät konkurssiin, aloin maksaa noin 1,5 miljoonan markan velkaa. Menetin rivitaloni ja vaikka työskentelin hyväpalkkaisena konsulttina, maksoin velkoja 22 vuoden ajan. Jokaisesta palkastani meni kolmannes velkojen maksamiseen. Kun Kaski-ryhmä otti velkani sovitellakseen, velkaa oli jäljellä noin 1,5 miljoonaa euroa.

Monet Kaski-ryhmään yhteyttä ottavat ovat ehtineet syrjäytyä suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta ryhmän tarjoaman vertaistuen ja velkojen järjestelyjen jälkeen useat ovat työllistyneet ja palanneet takaisin yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Kaski-ryhmä on saavuttanut mm. perintätoimistojen keskuudessa luotettavan neuvottelukumppanin maineen.

— Kun vihdoin kerroin asiasta naapurilleni, hän pyysi minua allekirjoittamaan valtakirjan Kaski-ryhmälle velkojeni sovittelua varten. Reilun kahden kuukauden kuluttua maksoin vaimoni ottamalla pankkilainalla Kaski-ryhmän sopiman summan perintätoimistolle. Luottotiedot palautuivat kahden vuoden kuluttua. Nyt toimin kunnallispolitiikassa, olen ollut käräjäoikeuden lautamies ja olen Kirkkonummen Vuokra-Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Mikään näistä ei olisi velallisen henkilötiedoilla ollut mahdollista. Tuntuu, että olen saanut elämäni takaisin.

Kaski-ryhmän toiminnan aloittamiseen tarvittavan rahoituksen järjestäminen on osoituksemme yrittäjien toimeliaisuudesta ja yrittäjien välisestä solidaarisuudesta. Vetoamme suomalaisiin yrittäjiin, yrityksiin ja valtiovaltaan rahoituksen turvaamiseksi myös jatkossa.

Toiminnan uudelleen käynnistämiseksi on jo saatu rahalahjoituksia eräiltä yksityishenkilöiltä, Boardman 2020 –verkoston kasvuyrityksiltä ja Tapiola-ryhmältä.”

Vuoden 2009 välttämättömät elinkustannukset sekä lisäsuoritusvelvollisuuden määrät velkajärjestelyssä

Velkajärjestelyssä velallisen on käytettävä velkojen maksamiseen ns. maksuvara, joka on hänen nettokuukausitulojensa ja välttämättömien menojensa välinen erotus. Menoja laskettaessa huomioon otettavien välttämättömien elinkustannusten määrät vahvistetaan vuosittain. Tarkistus perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen.

Yksin asuvalle henkilölle tai yksinhuoltajalle määrä on vuoden 2009 alusta alkaen kuukaudessa 492 euroa (korotus 22 euroa). Avio- tai avoliitossa asuvalle henkilölle tai henkilölle, joka asuu yhteistaloudessa toisen täysi-ikäisen kanssa, määrä on 413 euroa (korotus 19 euroa). Ensimmäisen ja toisen lapsen osalta otetaan huomioon 313 euroa lasta kohden (korotus 14 euroa/kk), kolmannen ja useamman lapsen osalta 291 euroa lasta kohden (korotus 13 euroa). Kotona asuvan 17 vuotta täyttäneen lapsen osalta lasketaan 347 euroa (korotus 16 euroa). Lapsen elinkustannuksista vähennetään saatu elatusapu tai -tuki.

Välttämättömiin elinkustannuksiin varatuilla rahamäärillä on tarkoitus kattaa mm. ruoka- ja hygieniamenot, vaatekulut, tavanomaiset terveydenhoitomenot, harrastusmenot sekä muut kodin kulutusmenot.

Velkajärjestelyssä olevalla henkilöllä on velvollisuus maksaa velkojille suorituksia maksuohjelman aikana hankkimistaan lisätuloista. Tämän ns. lisäsuoritusvelvollisuuden rahamäärä nousee vuoden 2009 alusta 40 eurolla: Jos velallisen tulot vähennettynä tulojen hankkimisesta aiheutuneilla lisämenoilla kasvavat maksuohjelmaan merkittyihin tuloihin verrattuna kalenterivuoden aikana vähintään 892 euroa, velallisen on käytettävä velkojensa suoritukseksi puolet 892 euroa ylittävästä osasta.

Myös lisäsuoritusvelvollisuuden rahamäärä vahvistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti.